keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Puolikuollut pajuaita


Nyt minä luovutan, annan periksi ja myönnän, että minun elävästä pajuaidastani on tullut puolikuollut pajuaita. Tai ennemmin 90-prosenttisesti kuollut pajuaita. Vitsoja on parisenkymmentä, joista kaksi on elossa ja voi hyvin.

Jossain vaiheessa kevättä poikkeuksetta jokainen oksa vihersi ainakin vähän, mutta pikkuhiljaa silmut lakastuivat ja oksien kärjet muuttuivat koppuroiksi tikuiksi. Ja yrittämisen puutteesta meitä ei voi moittia, aita on kasteltu joka ikinen päivä pariin kertaan, jos ei useamminkin. Mutta tällä kertaa se ei vaan lähtenyt.

Tällä hetkellä, puolitoista kuukautta istuttamisesta on aika miettiä kaivaako aita ylös kokonaan, yrittääkö sitä uusia jotenkin osissa vai jättääkö kaksi juurtunutta oksaa kasvamaan ja yrittää taivutella niistä vaikka jonkinlainen kaari. Toisaalta jämäkkää ristikkoa voisi käyttää myös köynnöstukena.

Seuraavan kerran, kun aitaa yritetään istuttaa, ja sen voin melkein vannoa että yritetään, aion liottaa oksat vesitynnyrissä juurtumisen parantamiseksi. Myös pajujen laaduissa oli eroa, mutta vielä tämän kokeilun perusteella en osaa sanoa mistä löytyneitä parhaiten kituuttaneet vitsat olivat. Ensimmäisenä kuolleita oksia oli kuitenkin tien varresta poimitut, taipuisat ja parhaimman näköiset oksat. Ehkäpä tänä vuonna säätkään eivät ole olleet kovin suotuisat tuolle projektille, sillä kuuma ja kuiva ei varmastikaan edistä juurtumista.

Kun koko muu puutarha kukoistaa ja nauttii helteistä, kuihtui tuore pajuaita pikkuhiljaa pois. Onneksi tuo materiaali ei lopu kesken...

28.6.2013 tilanne on tämä

2 kommenttia:

  1. Köynöstuki ideaasi voisi kokeilla..
    Paju on kyllä sitkeä lähtemään kasvuun, mutta näin käynyt minullakin joskus koko rivi kuoli!

    VastaaPoista
  2. Minä näin jossain pyöräillessäni ihan luonnon kepukoista talon seinää vasten tehdyn ristikon ja se oli aika hyvän näköinen. Se oli aika mittava sellainen. Siihen kun vielä saisi jonkun mukavan kukkaköynnöksen kiipeämään...

    VastaaPoista