Pihaa revitään, rikotaan, raaputetaan

Nyt on se hetki, kun piha ei vielä anna oikein mitään, mutta teettää jo kovasti töitä. Aurinkoiset päivät muistuttavat keväästä, mutta sulava lumi on likaista ja harmaata. Nyt kun ulkona ei oikein ole vielä lämmintä, mutta ei enää talvikaan, kaikki toiminta pihalla keskittyy repimiseen, leikkaamiseen ja hajottamiseen, ainakin siltä minusta tuntuu. Luonto nukkuu vielä, mutta me riehaannumme oksasaksien kanssa ja ainakin meidän pihalla puut ja pensaat ovat saaneet kovaa kyytiä.

Jos saksia ei jaksa hakea liiteristä, keskitytään jääpeitteen hajottamiseen ja lumihankien levittämiseen. Pihaa ympäri kävellessä tulee aina kiskottua kukkapenkeistä irti kuivia risuja ja jos harava sattuu olemaan lähistöllä, kapsutellaan puoliksi mädänneitä lehtiä kukkapenkkien pinnoilta. Kaikki on vielä niin kuollutta ja harmaata. 

Itse hain inspiraatiota tekemällä kevään ensimmäisen retken puutarhamyymälään ja siellä vetelin keuhkot täyteen mullan ja kukkien tuoksua. Onneksi olin kävellen, sillä mukaan tarttui vain muutama siemenpussi, vähän turveruukkuja, multaa ja muratin alku ulkoeteiseen.

Nyt kannattaa kaivella edellisen kesän valokuvat ja unelmoida, kuvitella ja haaveilla. Menee vielä hetki, viikko, tai kaksi, ennenkun ensimmäiset värit ilmaantuvat talon seinustoille, ennenkun joku urhea kevätkukka päättää nostaa vartensa auringon lämmitettäväksi. Sitten kun vihdoin alkaa tapahtumaan,se on kovaa menoa!