Kivikossa

Pihallamme on paljon kivikkoa. Naapurin mukaan niitä on poistettu ja kaivettu kovasti vuosien varrella, mutta ihan mukavasti niitä on myös jäljellä. Suosikki kiveni ympärillä kasvaa toisella puolella kotkansiipeä ja toisella puolella hurmehappomarja. Yhdellä laidalla kasvaa joitakin perennoja ja toisessa sivussa norjanangervo. Ja tietysti vuohenputki yrittää koko ajan löytää lisää elintilaa.

 

Viime kesänä puutarhamme oli suurin piirtein luonnollisessa tilassaan ja niinpä tämä kivikin katosi kasvustojen sekaan nopeasti kesäkuun alussa. Viime syksynä laitoimme norjanangervon matalaksi, sillä melkein vieressä, seuraavassa kivikossa kasvaa toinen. Muutama päivä sitten katselimme nousevia kotkansiipiä ja päätimme kaivaa niitä noin metrin verran ylös. Nyt kun kivelle pääsee vaikka kiipeämään päätimme laittaa myös hurmehappomarjan matalaksi, jotta sen piikit eivät tekisi hurjaa tuhoa jos kiveltä putoaa.

Nyt kiven ympäristö on laitettu uusiksi ja minun lipstikka sai kodin kotkansiipien kupeesta. En ole tutustunut lipstikan kasvuvaatimuksiin sen kummemmin, mutta katsotaan mitä se tykkää puolivarjoisasta kivensivusta, joka on täytetty kalkitulla, mutta happamalla havunneulasista muhineella kompostimullalla.

Katsotaan loppukesästä kuka on voittanut kamppailun elintilasta. Jos lipstikka lähtee kasvuun, taidan kaivaa vielä toisen metrin kotkansiipeä ylös ja antaa sille kunnolla tilaa. Toivotaan, että lipstikka antaa edes sen verran satoa, että saan muutaman keiton ja säilykekurkun maustettua.