Kylvöt purkissa

Helatorstai ja pitkä viikonloppu tarjosivat sen verran aikaa, että nyt alkavat kaikki suunnitellut kylvöt olemaan valmiita. Aurinko on hellinyt kasveja ja tietysti myös ihmisiä, mutta erityisesti kasvit ovat vahvistuneet ja hento vihreä väri on muuttunut vahvaksi tummaksi. Koivutkin ovat muutamassa päivässä saaneet kunnon hiirenkorvat.

Kompostia myllätessä pihan perältä löytyi vanha kaivon kansi, tai kannen rengas. Se rullattiin esiin ja suorastaan vaati sisäänsä värikkäitä kesäkukkia. Rengas löysi paikkansa heti portin pielestä. Minä istutin muutaman jäljelle jääneen kesäkukan renkaaseen, mutta toivottavasti kesän edetessä se saa sisäänsä upean värikkään ja monipuolisen istutuksen.

Kasvulaatikoissa ovat itäneet ensimmäisenä retiisit ja kasvihuoneessa vihertää sipulinvarret ja rucola. Avomaalle tehtiin viimein muutaman rivin palsternakkapenkki. Tomaatintaimet ovat vihdoin saaneet vauhtia kasvuun, kuten myös kasvihuonekurkut. Ainoa mikä takkuaa yhä, on minun munakoisojen kasvatus. Siemenet ovat itäneet, mutta mitään muuta ei sitten ole tapahtunutkaan. Otin eilen kaksi hentoa tainta ja laitoin ne kunnon multaan. Käytin taimille eri multaa ja sijoitin ne suoraan isoihin ruukkuihin. Katsotaan, auttaako kasvupaikan muutos taimia vahvistumaan. Onneksi niitä on jäljellä vielä vaikka kuinka, voin sitten testailla erilaisia menetelmiä, jos tästä ei tule mitään.

Viime kesäksi ostimme talomme kulmalle näkösuojaksi suunnitellun valkean köynnösritilän ja sen eteen kukkalaatikon. Yritin kasvattaa ruukussa köynnöksiä, mm. mustasilmäsusannaa, hajuhernettä, ruusupapua ja murattia. Ainoa, mikä lopulta nousi ritilään oli muratti. Tästä viisastuneena istutin multaan tänä vuonna suoraan muratintaimen ja haen sitten myöhemmin kesällä jonkin köynnöskukan, joka pärjää varjoisassa kasvupaikassa.
Minun ajatukseni oli, että loppukesällä meillä on ihana vihreä näkösuoja, mutta sen onnistumiseen olisi tarvittu muoviköynnöksiä.

Onni on vanha ja melkein umpeen kasvanut puutarha. Vähän myöhemmin kesällä sireenit ja muut puskat ovat niin reheviä, ettei takana kulkevaa tietä edes näy. Eli eiköhän me näillä kasveilla ja kukilla aleta pärjäämään, muutamaa keäkukkaa lukuunottamatta kylvöt ovat siis purkissa. Ainakin niin minä luulen, tänään.

Kylmiä öitä

Eilen aamukahvit juotiin taas kerran takan lämmittäessä alakertaa. Yöllä oli reilusti pakkasta ja aamulla kuura koristi pihan puita ja pensaita upeasti. Tänään odotellaan lumisadetta. Päivisin kevät ottaa askeleen eteenpäin ja sitten yöllä taas kaksi taaksepäin.

Taisin mainita aikaisemmin jotain siitä, että aion ostaa puutarhaani taimet valmiiksi kasvatettuina. Luotan myös siihen, että saan taas lahjoituksia sukulaisiltani ja ystäviltäni. Tämä ei kuitenkaan ole ihan totta. Ensin keittiön pöydälle ilmestyi pikkuruinen purkki, jossa itää niitä vanhoja kesäkurpitsan ja kurkun siemeniä. Eilen sinne ilmestyi leivinpellillinen turveruukkuja, joissa itää minun ja esikoiseni istuttamia munakoisonsiemeniä ja auringonkukkia. Mikäs olisi parempaa palautetta, kun piipahtaa siemenostoksilla ja samalla innokas kaksivuotias hokee vieressä "Kukkakauppa, kivaa!" Pihallakin leikitään nykyään kukkamultaa. Joten eiköhän me leikitä puutarhuria vielä hieman lisää.

Siellä keittiön pöydällä kasvaa myös kokoelma yrttejä ja versoja sekä jokunen orkidea ja muratti, joiden kasvua ryhdittää katosta roikkuva kasvivalo. Epäilen, että tätä menoa joudumme kevättä myöten muuttamaan olohuoneeseen ruokailemaan.

Eilen kaivoimme pihavajasta esiin ylimääräisen apupöydän, joka kannettiin ulkoeteisen nurkkaan lisätasoksi istutuksille. Ja ennen kaikkea odottamaan lämpeneviä öitä, jotta taimia ja turveruukkuja voi pikkuhiljaa levitellä myös eteisen puolelle.

Onneksi nyt olemme jo päättäneet meille sopivan pikkuisen kasvihuoneen ja sen saatavuuskin on tarkistettu. Enää ei tarvitse kun odottaa lumen sulamista, ostaa se ja pystyttää tuonne pihan perälle. Sitten minun ruukkuni pääsevät muuttamaan uuteen kotiin.

Hmm, mitähän muuta laittaisi itämään kesää odotellessa.