Timoa mullassa

 

Nyt on ekat kylvöt sitten suoritettu, toukokuun ensimmäinen viikonloppu. Me käännettiin, kitkettiin ja kuokittiin avomaata, lisättiin savisen maan joukkoon hiekkaa, perunalannoitetta ja vähän kanankakkaa. Sitten taas kuokkittiin ja möyhennettiin, mutta lopputulos oli silti melkoisen paakkuinen. Ei me silti annettu sen haitata, sillä kyllä viimevuotinenkin peruna teki satoa. Maaplänttikään ei ollut kovin iso, eikä rivejä tullut kun neljä, mutta timo-lajikkeen perunat ovat maassa. Nyt odotetaan sukat pyörien, kun perunoita pääsee kaivamaan ylös.

Toinen työn alla ollut homma oli uudet kasvulaatikot. Meidän pihan on vallannut erityisesti vuohenputki, mutta viime vuonna kasvimaalta nousi myös suunnattomat määrät voikukkaa, vadelmapensaan oksia ja suurina juurakkoina ja puskina jotain, mitä en ole vielä tunnistanut. Kokeilimme jo viime kesänä viljelyä muutaman laatikon kanssa ja nyt päätimme laajentaa kokeilua entisestään.

Kuvassa on meidän vanhasta navettarakennuksesta löytyneet ovenkarmit. Mieheni nikkaroi niihin ylimääräisistä laudoista yhden laudan levyisen korotuksen. Kehikoiden toisiinsa kiinnittämiseen käytettiin mm. oven vanhat saranat ja lukkopesä, mutta myös laatikon sisälaitoihin kiinnitetyt tukirimat.

Seuraavaksi laatikot vuorattiin suodatinkankaalla ja täytettiin valmiiksi lannoitetulla ja kalkitulla puutarhamullalla. Nyt kasvulaatikot ovat siis lähtökohtaisesti puhtaat ja niihin sisään pääsevät vain minun valitsemat kasvit. Kuvan taka-alalla näkyy viimevuotinen kasvulaatikko, joka on mahdollisesti saastutettu lehtikompostilla.

Vanhaan kasvulaatikkoon kylvin eilen rivin kesäkukkaseosta ja toisen uuden laatikon päähän pari riviä retiisejä. Nyt kun ilman pitäisi lämmetä huomattavasti, taidan uskaltautua kylvämään laatikoihin jotain muutakin.

Sitten vielä iloisia uutisia minun elävästä pajuaidastani, se on todistetusti elossa. Nyt se on siis pari viikkoa vanha, sitä on kasteltu päivittäin ainakin kaksi kertaa. Se kesti hyvin viimeisen viikon aikana jyllänneet kevättuulet ja on nyt heräämässä lehteen. Minä jätin tarkoituksella aitakeppien päät suurin piirtein siistimättä ja nyt oksien latvat vihertävät oikein kunnolla. Vielä jää nähtäväksi ovatko kaikki oksat elossa.

Sopiiko, että siivotaan syksyllä

Nyt on varmaankin kiireisin aika hyötykasvipuutarhan laitossa. Tuntuu, että joka ikinen vapaa hetki menee pihalla multaa kärräten paikasta toiseen, kasvimaata kääntäen tai jotain paikkaa rapsuttaen ja kapsuttaen. Minulla ainakin on meneillään varmaan kymmenen yhtäaikaista projektia, joita voi sopivasti vaihtaa kun selkä ei enää jaksa kyykistelyä tai kärräämistä. En tosin yhtään valita, hauskaahan tämä on, pimeä tulee vaan ihan liian aikaisin.

Viime päivinä olen huoltanut luumupuiden juuria, istuttanut muutaman mustaherukkapensaan, alppiruusun ja koko joukon kesäkukkia kasvihuoneeseen ruukkuihin. Olen yrittänyt perata mansikkamaan reunoja valltaavaa heinikkoa ja taltuttaa sitä oksasilpulla ja vuorotellen taas silpunnut oksia lisää katteeksi. Olen juossut ympäri pihaa ämpärissä vuoroin kalkkia ja vuoroin kanankakkaa.

Kasvimaalla olemme nikkaroineet pikkuhiljaa kasvulaatikoita kuntoon ja kääntäneet perunamaata. Meillä on viiden kilon säkki timoa odottamassa istuttamista. Eilen kärräsin viimevuotiseen kasvulaatikkoon kuorman kompostia ja lisäsin ravinteita. Saa nähdä oliko lehtikompostin lisääminen kohtalaisen puhtaaseen multaan emämoka, sillä kasvulaatikot ovat rakennettu pihaa valtaavan vuohenputken ja voikukkien vuoksi. Saatoinpa nyt kärrätä ne suoraan laatikkoon. 

Viimeksi kirjoittelin, kun olin istuttanut ensimmäiset kesäkurpitsan taimet kasvusäkkiin ja vienyt kasvihuoneeseen. Ne voivat hyvin ja nauttivat aurinkoisista päivistä. Yöksi olen suojannut ne vielä moninkertaisella hallaharsolla, sillä ulkona lämpötila huitelee lähellä nollaa. Kasvihuoneessa oli aamukuudelta 5°C, joten paleltumisvaaraa ei varmaan ole vielä ollut. Toivotaan, että ne innostuvat kasvamaan reippaammin kun lajitoverit kuistin ikkunalla maitotölkin puolikkaassa. 

Ja se, miltä talossa sisällä näyttää, onkin ihan toinen juttu. Olen pikkuhiljaa koulinut taimia ja maitotölkin pohjat ja pikku purnukat alkavat täyttää jokaista ikkunalautaa. Vielä on jäljellä kasvihuonekurkut, vähän minitomaatteja sekä munakoisot. Mitähän niiden munakoisojen kanssa tekisi, kun ne olisi parempi siirtää suoraan lopulliseen kasvuastiaan, eli johonkin, joka vastaa kymmenen litran ämpäriä. Ja pitää tasaisen lämpimässä sisällä vielä jonkin aikaa. Ehkä minä saan kohta jo jotain muuta pihalle, toivottavasti.

Nyt kun purkit valtaavat kaikki paikat, on siivouskin ihan mahdotonta. Tai ainakin tärkeysjärjestyksessä jossain listan hännillä. Ehtiihän ne ikkunat pestä myöhemminkin ja jos vaan kaikille sopii, niin siivotaan sitten taas syksyllä!