Kylvöt purkissa

Helatorstai ja pitkä viikonloppu tarjosivat sen verran aikaa, että nyt alkavat kaikki suunnitellut kylvöt olemaan valmiita. Aurinko on hellinyt kasveja ja tietysti myös ihmisiä, mutta erityisesti kasvit ovat vahvistuneet ja hento vihreä väri on muuttunut vahvaksi tummaksi. Koivutkin ovat muutamassa päivässä saaneet kunnon hiirenkorvat.

Kompostia myllätessä pihan perältä löytyi vanha kaivon kansi, tai kannen rengas. Se rullattiin esiin ja suorastaan vaati sisäänsä värikkäitä kesäkukkia. Rengas löysi paikkansa heti portin pielestä. Minä istutin muutaman jäljelle jääneen kesäkukan renkaaseen, mutta toivottavasti kesän edetessä se saa sisäänsä upean värikkään ja monipuolisen istutuksen.

Kasvulaatikoissa ovat itäneet ensimmäisenä retiisit ja kasvihuoneessa vihertää sipulinvarret ja rucola. Avomaalle tehtiin viimein muutaman rivin palsternakkapenkki. Tomaatintaimet ovat vihdoin saaneet vauhtia kasvuun, kuten myös kasvihuonekurkut. Ainoa mikä takkuaa yhä, on minun munakoisojen kasvatus. Siemenet ovat itäneet, mutta mitään muuta ei sitten ole tapahtunutkaan. Otin eilen kaksi hentoa tainta ja laitoin ne kunnon multaan. Käytin taimille eri multaa ja sijoitin ne suoraan isoihin ruukkuihin. Katsotaan, auttaako kasvupaikan muutos taimia vahvistumaan. Onneksi niitä on jäljellä vielä vaikka kuinka, voin sitten testailla erilaisia menetelmiä, jos tästä ei tule mitään.

Viime kesäksi ostimme talomme kulmalle näkösuojaksi suunnitellun valkean köynnösritilän ja sen eteen kukkalaatikon. Yritin kasvattaa ruukussa köynnöksiä, mm. mustasilmäsusannaa, hajuhernettä, ruusupapua ja murattia. Ainoa, mikä lopulta nousi ritilään oli muratti. Tästä viisastuneena istutin multaan tänä vuonna suoraan muratintaimen ja haen sitten myöhemmin kesällä jonkin köynnöskukan, joka pärjää varjoisassa kasvupaikassa.
Minun ajatukseni oli, että loppukesällä meillä on ihana vihreä näkösuoja, mutta sen onnistumiseen olisi tarvittu muoviköynnöksiä.

Onni on vanha ja melkein umpeen kasvanut puutarha. Vähän myöhemmin kesällä sireenit ja muut puskat ovat niin reheviä, ettei takana kulkevaa tietä edes näy. Eli eiköhän me näillä kasveilla ja kukilla aleta pärjäämään, muutamaa keäkukkaa lukuunottamatta kylvöt ovat siis purkissa. Ainakin niin minä luulen, tänään.