Villiyrttivillitys

Käenkaali

Taisin jo aiemmin mainita, että tilasin itselleni villiyrttikeittokirjan. Villiyrttien käyttöä on nostettu viime vuosina esille yhä enemmän ja järkeväähän se on, sillä luonnosta voi jokamiehen oikeuksin poimia mitä upeampia raaka-aineita. Eikä enää tarvitse tyytyä ainoastaan sieniin ja marjoihin. Minulla oli kovat odotukset kirjan suhteen ja suurin piirtein koppa keittiössä odottamassa, että pääsen metsään kasveja keräilemään. No eihän sen ihan niin onnistunutkaan.

Koiranputki, jota maistaessani toivon
joka ikinen kerta, että tällä
kertaa kyseessä olisi saksankirveli.

Kirja itsessään on tosi mielenkiintoinen, kuvat ovat upeita ja tietoa on valtavasti. Ruokaohjeet ovat vähintään ravintolatasoa ja raaka-aineet toisinaan vähän liiankin hienoja meidän keittiöön. Esimerkiksi sopii hyvin ketunleipä, jota kasvaa laajalti meidän talon kupeessa ja sen käyttö olisi siinä mielessä minulle helppoa. Kaivelin sitten kyseiseen yrttiin liittyvän ohjeen: ketunleipää ja kampasimpukoita. No sinne jäivät ne ketunleivät, meillä kun ei ole lähikaupassa kampasimpukoita. (Ja tähän varmaan Hellusky toteaa, että kyllä heillä löytyy.)

Voikukkaa ja siankärsämöä

Jos tahdot lähteä metsään tai rannalle keräämään kasveja, on sinun todennäköisesti varauduttava jollain toisella kasvikirjalla tai mobiilinetillä, jotta pystyt tunnistamaan keräämäsi kasvit. Kirjan kuvat ovat upeita ja takuulla ammattilaisen ottamia, mutta kasvien tunnistaminen niiden avulla on hankalaa. Toisaalta kirjassa useamminkin mainittu maku "ruohoinen" ei sitten millään maistu minun suuhuni. Jäävuorisalaatin kasvattina monessa minun maistamassani villiyrtissä on ihan liikaa makua.

Mutta tosiaan, kirja on upea, täynnä minulle uutta tietoa ja paljon ideoita. Muutaman ensimmäisen lukukerran seurauksena kävelinkin pitkin pihaa maistellen heinänkortta sieltä ja rikkaruohoa täältä. Mitään erityisen maukasta pihalta ei vielä ole löytynyt, eli täytyy varmaankin laajentaa reviiriä. Ja tottakai minäkin ymmärrän sen, että ketunleipää voi ehkä kokeilla jonkin muunkin raaka-aineen seurana, eikä lisätä kerta kerran jälkeen kampasimpukoita kauppalistalle ja odottaa miehen tekemää ihmettä.